Kaakkurin suuralueen asukasyhdistyksen johtokunta vuodelle 2017 alusta

 

Varsinaiset jäsenet:Harri Paavola pj, Risto Airaksinen, Erja Kaijankoski, Matti Kaijankoski, Larissa Kauppila, Kaarina Laaksonen, Riitta Pohjola, Sanna Simontaival ja Matti Virrankari

Varajäsenet: Margit Airaksinen ja Sinikka Martikkala

 

 

Yhteystiedot

  • Toimisto puh. 040-573 7832
  • Puheenjohtaja puh. 040-505 2677
  • Ompelija puh. 0400-170284
  • Toimiston sähköposti: toimisto(at)kaakkurinasukastupa.fi

JÄSENMAKSUT

 

Asukasyhdistyksen jäsenmaksu on 15 €/kalenterivuosi

Jäsenmaksu on perhekohtainen.

Vuoden 2017 jäsenmaksun eräpäivä on 28.2.2017

 

Voit maksaa jäsenmaksun tilille seuraavilla tiedoilla:

 

Saaja: Kaakkurin suuralueen asukasyhdistys ry

Saajan tilinumero: FI31 8000 1079 2662 44

Laita viestikentään osoitteesi ja puhelinnumero

 

TAI vaihtoehtoisesti voit maksaa jäsenmaksun

käteisellä asukastuvan toimistoon.

Alueen historiaa

 

Nykyään Kaakkuri-Oulunlahdeksi nimitettävä alue on aikaisemmin ollut nimeltään Kiviniemen kylä. Vanhastaan se on ollut maan­viljelysseutua. Asutuksen alkuaikoina Kiviniemen kylässä oli seitsemän talonumeroa ja asutus keskittyi merenlahden ranta-alueille. Vuodelta 1785 säilyneessä Oulua ja sen ympäristöä kuvaavassa kartassa näkyy kaupungin eteläpuolelle erikseen merkittynä paikkana vain Kiviniemi ja sen tuulimylly. Oulunlahdeksi on taas vanhastaan kutsuttu ranta-aluetta suurinpiirtein nykyisen automuseon kohdalta etelään Kempeleen kunnan rajalle saakka.

Taloja omistivat suurelta osin kaupungin kauppiaat aina 1800-luvun puolivälin seutuville saakka. Sen jälkeen ne siirtyivät vähitellen yksityiseen viljelykseen. Talvi- ja jatkosodan jäl­keen taloista erotettiin runsaasti asutus- ja rintamamiestiloja. Näin syntyi kymmeniä uusia pieniä tiloja ja uusia asukkaita kotiutui. Meri oli edelleen lähellä. Kempeleenlahden rantaviiva on siirtynyt viimeisen 50 vuoden aikana toistasataa metriä maan nousemisen myötä.

 

Kiviniemi kuului Oulujoen kuntaan vuoteen 1965 saakka, jolloin Oulujoen kunta lakkasi olemasta ja sen alueet liitettiin Oulun kaupunkiin. Vesijohto Kiviniemen ja Oulunlahden taloille ja koululle saatiin 1960-luvun alussa. Kaakkuriin saatiin runkovesijohto vesiposteineen vuonna 1967. Viemäriverkosto tuli vasta 1990-luvulla. Taajama-asutusta oli 1960-luvulle tultaessa varsi­naisesti vain Oulunlahdessa Lepolassa ja Kaakkurissa Minkkitien ympäristössä.

 

Kaakkuri valittiin Oulun kaupungin kasvusuunnaksi vuonna 1984. Sen jälkeen Kaakkuri on kehittynyt valtavalla voimalla ja muistuttaa tällä hetkellä jo pientä kaupunkia. Kiviniemen ja Oulun­lahden alueet ovat kaavoituksessa seuranneet hieman Kaakkurin ensivaiheiden jäljessä: pohjoisosaan Kiviniemeä vahvistettiin asemakaava 1990-luvun alussa. Sen jälkeen taajama-asutus on levinnyt ranta-alueella kaavoituksen etenemisen myötä asteittain aina kaupungin etelärajalle Perävainiolle saakka. Kuten tiede­tään, Kaakkurin keskusta on vuorossa seuraavana.

 

Alueen asukkaat ovat vanhastaan olleet aktiivisia kehittämään ja rakentamaan kotiseutuaan. He ovat myös olleet halukkaita säilyttämään merellisen maiseman peltoineen ja metsineen tulevillekin sukupolville.

 

 

 

 

Teksti: Leena Jaakkola

Kaakkurin suuralueen asukasyhdistys ylläpitää asukastupaa. Asukastupa on kaikkien alueen ja myös vierailevien yhteinen olohuone, jossa voi keskustella asioista, muistella menneitä, vaihtaa ajatuksia osallistuvine kanssa. Asukastupa tarjoaa alueen asukkaille erilaista harrastetoimintaa, järjestää retkiä ja ajaa alueen yhteisiä asioita ja aloitteita kaupungin päättäviin elimiin.

Asukastuvan tilat yhdistyksen käyttöön tarjoaa Oulun kaupunki ja yhdistys sitoutuu ylläpitämään asukastupaa. 

Asukastuvalla on tarjolla lounasruoka maanantaista perjantaihin. Lisäksi tuvalla voi hörpätä kupposen kahvia tai teetä pullan kera. Tuvalla on poppanapuut, jossa voi kutoa liinan, tyynynpäällisen tai mitä mieleen tulee. 

Tuvalla on saatavissa ompelijan palveluja. Lisäksi tuvalta voi vuokrata perhejuhliin juhlatelttaa, halonpilkkomiskonetta, painehuuhtelulaitetta kalusteiden pesuun, kaasugrilliä ja puutarhakalusteita.

Asukastuvalla yhdistys järjestää erilaisia yhteisöllisiä tapahtumia, kuten tee- ja runoiltaa, isien ja lasten leikkimielistä peli-iltaa, jouluruokailua, äitienpäiväkahvituksia, monikulttuurisia tapaamisia, lauluiltaa, käsityöpiiriä, porinapiiriä jne.

Tule mukaan tuvan toimintaan ja tuo oma iloinen panoksesi osallistumalla yhteisölliseen toimintaan.